Viikonloppu

"Pysähdy tähän, jotta pääsisimme loppuun nopeammin"
                                              Tuntematon

Pysähdy, katso ympärille, katso sisälle. Miltä tuntuu? Pidätkö näkemästäsi?Koska olit viimeksi levossa itsesi kanssa?
Hiljaisuus, kahvi kupissa, muut nukkuvat. Näissä hetkissä näen sen kuinka hyvin kaikki oikeasti on. Se, että näkisin sen myös siinä arjen pyörityksessa, se vaatii vielä harjoittelua. Liian usein tulee tiuskittua väsyneenä vaikka ei edes tarkoita sitä. Lapset tarvitsevat läsnäoloa.

Hyvä esimerkki on torstailta. Kuopuksella oli uimakoulu ja mua väsytti ihan törkeästi. Ehdotin veljelle, että jos me viedään sisko uimakouluun ja mennään kirjastoon. Poika ilmoitti menevänsä sitten yksin uimaan. Kysyin leikilläni, että pysytkö pinnalla. Se katsoi  pilke silmäkulmassa ja vastasi, en voi tietää, ehkä uppoan. Isosisko sanoi, että ei noin kannata sanaoa, muuten äiti ei päästä sua yksin. Veli siihen: " Mutta kun sitten äiti tulee uimaan mun kanssa, jos se epäilee, että en pysy pinnalla."
Mitä siihen lisäämään, menin uimaan. Kokeiltiin jopa vesijuoksua yhdessä pojan kanssa, kun siskon uimakouluryhmä valtasi syvän altaan. Ja täytyy tunnustaa, että meillä oli oikeasti kivaa. Sitä ei vain sillä väsymyksen hetkellä muista tai ymmärrä.

Tänään mulla on neljä tuntia omaa aikaa! Mies menee iltavuoroon. Lähden kirjastoon, nukkekotinäyttelyyn ja kahville hyvässä seurassa. Ehkä ostan sitä piirustuspaperia matkan varrella ja piirrän lasten kanssa illalla. Ajattelin kävellä kaupunkiin.