tiistai 13. syyskuuta 2016

Nalkutus, arjen kantava voima

Sukkia siellä, reppuja tuolla, pyöräilykypärä sohvalla, lautanen pöydän alla ( kyllä, luit oikein)... Lista on loputon.

Istutin lapseni pöydän ääreen, annoin tyhjän A4:sen eteen ja sanoi, että perhe on hyvä ja kertoo kuinka meillä siivotaan.

Sovittiin palkinto/sanktio-järjestelmästä, vessanpesuvuoroista, omat tavarat paikoilleen... diipadaapa...

Sitten keksin. Perustin whatsapp-ryhmän ja olen nyt kahtena iltana kuvannut unohtuneet tavarat ja lähettänyt kuvat lapsille. Nuorimmainen vastasi ekana iltana:" I hate you. No, vitsi, vitsi, mutta lopeta jo."
Tänään esikoinen valitti siitä, että tukin kuvilla sen koko puhelimen.
Saatoin lähettää toistakymmentä kuvaa...

Meillä on siistit lattiat alakerrassa! Ja mä en nalkuttanut, hykertelin kylläkin sen edestä!
Huomenna lähtee uusi satsi kuvia... Kyllä tää teknologia on ihanaa.

Samalla tavalla olen ratkaissut kännykkänalkutuksen. Asensin kahden nuorimman puhelimiin  Screen time parental controllin. Se on jokaisen natsimutsin märkäuni. Mä päätän kuinka kauan ja mitä kännykällä voi tehdä. Ei nalkutusta ja hermojen menettämistä! Suosittelen.

Yhteenvetona voidaan todeta, että nalkutus on vähentynyt, ja paljon! Ja mä en ole menettänyt hermojani ollenkaan niin paljon kuin tavallisesti!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti